Eläinavusteisessa työskentelyssä keskiössä on asiakkaan hyvinvointi, mutta miten varmistua eläimen hyvinvoinnista eläinavusteisessa työssä? Erilaiset eläinavusteisen työskentelyn muodot ovat lisääntyneet viimeisinä vuosikymmeninä ja eläimillä on havaittu olevan positiivinen vaikutus ihmisten kokemaan hyvinvointiin. Eläinavusteista työtä koskevissa julkaisuissa eläimen hyvinvointiin kohdistuvia riskejä ei usein nosteta esiin, eikä läpimeneviä standardeja eläinten hyvinvoinnin varmistamiseksi ole. Eläinavusteinen työ voi sisältää kuormittavia tekijöitä ja osaa niistä voidaan hallita ja minimoida erilaisten käytäntöjen tai eläimelle koulutettujen taitojen avulla. Tässä blogitekstissä esittelen kolme taitoa, jotka jokaisen eläinavusteista työtä tekevän koiran olisi hyödyllistä hallita.

 

Eläinavusteisen työn tai toiminnan onnistumiseksi koiran käyttäytymiselle on tiettyjä odotuksia. Viime vuotisessa opinnäytetyössäni Tampereen Yliopistolle keräsin tietoa eläinavusteisesta työstä haastattelemalla eläinavusteista terapiaa tarjoavia alan ammattilaisia. Haastatteluiden perusteella terapiatyössä koiran tärkeimpiä ominaisuuksia ovat avoimuus, halu osallistua yhteiseen tekemiseen, rohkeus, uteliaisuus ja leikkisyys. Koiran tulisi sietää erilaista käsittelyä ja yllättäviä tai stressaavia tilanteita, eikä käyttäytyä aggressiivisesti tai pelokkaasti. Ottaen huomioon koiralta toivotut ominaisuudet, on selvää, että kaikki koirat eivät välttämättä sovellu työhön. Perinnölliset ominaisuudet, sekä pennun varhaiset kokemukset ovat merkittävässä roolissa koiran ominaisuuksien kehittymisessä, mutta käyttäytyminen muuttuu kokemusten seurauksena myös aikuisiällä. Siksi on tärkeää suunnitella, miten välttää riskitilanteita ja säilyttää koiran kyky toimia itselleen ja ympäristölleen suotuisalla tavalla myös yllättävissä tilanteissa.

Teot koiran hyvinvoinnin eteen lisäävät työn turvallisuutta. Tarkastellessa koiran hyvinvointiin kohdistuvia riskitilanteita terapiatyössä, esiin nousevat yllättävät ja arvaamattomat tilanteet ja työn kuormittavuus pidemmällä aikavälillä. Mahdollinen riskitilanne on myös se, että koiraan tartutaan tai sitä kosketaan niin, että koira kokee sen epämiellyttäväksi tai säikähtää. Koiran koskettamiseen liittyvät tilanteet ovat potentiaalisia riskitilanteita myös ihmisen näkökulmasta: säikähtäessään tai kipua tuntiessaan koira voi satuttaa ihmistä, ellei sillä ole muita keinoja keskeyttää epämiellyttävää tilannetta.

 

Eläinavusteiselle työlle asetettujen tavoitteiden toteutumisen ohella eläimen hyvinvointi itsessään on tärkeä tavoiteltava arvo. Eläimen hyvinvointia voidaan määritellä erilaisilla mittareilla, joista yksi useiden asiantuntijan hyväksymä malli on Five Freedoms. Malli perustuu eläimen perustarpeisiin ja oikeuteen olla tuntematta tarpeetonta epämukavuutta, kipua tai pelkoa. Hyvinvointi ei kuitenkaan ole ainoastaan epämukavuuden tai kivun poissaoloa. Eläinten hyvinvointikeskuksen Kansallinen eläinten hyvinvointiraportti II määrittelee hyvinvoinnin eläimen kokemukseksi sen omasta psyykkisestä ja fyysisestä olotilasta. Jotta saamme lisätietoa siitä, miten eläin jonkin asian kokee, voidaan asiaa tarkastella seuraamalla eläimen käyttäytymistä. Eläimelle voidaan esimerkiksi opettaa useita erilaisia miellyttäviä seurauksia sisältäviä vaihtoehtoja toimia, ja sen jälkeen seurata, mitä se valitsee tehdä. Kun koira on harjoitellut erilaisia vaihtoehtoisia toimintatapoja, sillä on keinoja toimia oman etunsa mukaisesti tilanteissa, jotka voivat sisältää hyvinvointia heikentäviä tekijöitä.

 

Koulutuksen avulla voidaan edistää sitä, että eläinavusteinen työ tai toiminta täyttäisi sille asetetut odotukset, olisi turvallista ja että koira voisi hyvin työssään. Eläinavusteisessa työssä koiralla on työhön liittyviä tehtäviä, jotka voivat vaihdella toiminnan muodon mukaan. Esimerkiksi fysioterapeutin työparin tai vanhainkodissa vierailevan kaverikoiran tehtävät ovat erilaisia. Hyvinvointia uhkaavat riskitilanteet ovat koiran näkökulmasta kuitenkin suurelta osin yhteisiä, joten seuraavista taidoista voi olla hyötyä kaikissa eläinavusteisuuden muodoissa: kosketuksen pyytäminen, tilasta poistuminen ja tauon pyytäminen hihnassa työskennellessä menemällä ohjaajan taakse. Taitojen hyödyntäminen voi vaatia koiran kouluttamisen lisäksi myös muita työhön liittyvien käytäntöjen muuttamista, kuten ihmisten ohjaamista tai tilojen hyödyntämistä uudella tavalla.

Hyvinvoinnin tukitaidot

Kosketuksen pyytäminen

Kosketuksen pyytäminen tarkoittaa sitä, että koira osaa pyytää ihmiseltä koskettamista esimerkiksi nostamalla tassun polvillaan olevan ihmisen jalalle. Koiralta siis kysytään polvilleen asettumalla ”haluatko silitystä?” ja tassulla koskettaminen on vastaus ”kyllä!”. Jos koira ei pyydä kosketusta, ei sitä kosketeta. Harjoitus antaa yksiselitteisesti tietoa käynnissä olevasta tilanteesta ja koiran halusta tulla kosketetuksi ihmisen toimesta. Koira oppii, että se pystyy vaikuttamaan tilanteeseen, vuorovaikutus on molemminpuolista ja myös koiran suunnalta aktiivista. Antamalla koiralle etukäteen vaihtoehdot osallistua tai kieltäytyä, ehkäistään riskitilanteita, joissa ihminen koskettaisi koiraa, joka pyrkii välttämään tai yllättyy koskettamisesta. Koiran aktiivisuus koskettamiseen liittyvissä harjoituksissa edistää ihmisen ja koiran välistä vuorovaikutusta ja on epämiellyttävien kokemusten välttämisen lisäksi mahdollisuus tarjota koiralle mielihyvää tuottavia kokemuksia erilaisten ihmisten kanssa.

Tilasta poistuminen

Tilasta poistumisen taito tarkoittaa sitä, että koira osaa poistua huoneesta ohjaajan pyytäessä sekä oma-aloitteisesti halutessaan, eli esimerkiksi kaivatessaan taukoa työskentelystä. Eläinavusteisessa työssä toimivat koirat ovat tavallisesti koiria, jotka ovat hyvin mielellään ihmisten lähellä, mutta eläinavusteisen työn hyvinvointiriskit huomioiden on perusteltua opettaa koiralle, että myös väistäminen ja poistuminen on joskus hyvä ratkaisu. Kun taito on koulutettu myös vihjesanasta tapahtuvaksi, on se käytettävissä myös ohjaajan aloitteesta tarvittaessa. Kun koira osaa ja sillä on mahdollisuus poistua tilasta kesken työskentelyn, pystytään koiran halukkuutta osallistua tarkkailemaan yksiselitteisesti. Koiran valintojen perusteella saadaan tietoa koiran mieltymyksistä myös tilanteissa, joissa se ei ole aikaisemmin ollut.

Ohjaajan taakse meno

Mikäli koira työskentelee kytkettynä tai vaikkapa ulkona, voidaan koira opettaa tilasta poistumisen sijaan pyytämään taukoa menemällä ohjaajan taakse. Ohjaajan taakse meno voi olla hyödyllinen taito myös tilanteissa, joissa tila on rajattu tai koiran toivotaan muusta syystä olevan lähellä ohjaajaa. Kun koira menee ohjaajan taakse, käynnissä ollut tilanne keskeytetään, eikä koiraan kohdisteta huomiota tai kosketusta. Koiralla on mahdollisuus valita joko aktiivinen työskentely tai vetäytyminen – kun molemmilla vaihtoehdoilla on ollut sen näkökulmasta positiivisia seurauksia, on koiralla pieni kynnys valita myös vetäytyminen, mikäli se on sille sillä hetkellä mielekkäin vaihtoehto.

 

Käytännössä kaikki edellä esittelemäni taidot antavat koiralle erilaisissa tilanteissa vaihtoehdon osallistua tai vetäytyä tilanteesta. Kun koiralle annetaan nämä vaihtoehdot ja varmistutaan koulutuksen avulla, että se osaa toimia sille annettujen vaihtoehtojen mukaisesti, koira oppii itse toimimaan tilanteelle soveltuvalla tavalla ja välttämään tilanteita, jotka voisivat muodostua hyvinvointia uhkaaviksi riskeiksi. Koiralla on valmiuksia toimia yllättävissä tilanteissa omien etujensa mukaisesti, mutta toisaalta myös pidemmällä aikavälillä todettavia riskejä esimerkiksi ylikuormituksesta voidaan välttää, silloin, kun eläimellä on mahdollisuus valita, osallistuuko se vai vetäytyykö toiseen tilaan lepäämään. Mikäli vetäytymistä tapahtuu enemmän kuin normaalisti, voidaan työn ajallista tai laadullista kuormitusta punnita uudelleen.

Tiivistettynä hyvinvoinnin tukitaidot eläinavusteisessa työssä sisältävät seuraavia hyötyjä:

    • koira saa mahdollisuuden vaikuttaa sosiaaliseen ja fyysiseen ympäristöönsä
    • koira on oman hyvinvointinsa asiantuntija: koiralle annetaan mahdollisuus toimia oman kokemuksensa mukaisesti ja tarvittaessa kieltäytyä tehtävästä, tilanteelle soveltuvalla, sille opetetulla tavalla
    • koiran käyttäytymisen perusteella saadun lisätiedon perusteella voidaan tarvittaessa suunnitella työtä uudelleen
    • koiran hyvinvoinnin seuraaminen on yksiselitteisempää ja stressiä ilmentävien eleiden ja ilmeiden tulkinta on pienemmässä roolissa, kun koiralla on taitoja toimia oman etunsa mukaisesti epämukavuutta sisältävissä tilanteissa
    • kyky toimia myös yllättävissä tilanteissa
    • vuorovaikutuksen kehittyminen ihmisen ja koiran välillä

Herättikö teksti ajatuksia tai kysymyksiä? Kommentoi alle!

Mirva Paasonen
kouluttaja@mirvapaasonen.fi
0400 772 632


Päätoimialue: Mikkeli/Etelä-Savo
tilauksesta myös muu Suomi